Etusivu » Vuokra-asujat köyhtyvät nyt entisestään

Aloita lainan hakeminen tästä:

Ladataan..
1. Täytä hakemus

Valitse haluamasi lainasumma ja täytä nopea hakemus: ei hakemusliitteitä tai verkkopankkitunnistautumista!

2. Valitse sopiva laina

Selaa henkilökohtaisia lainatarjouksiasi, ja valitse lainoista se jonka koron ja kuukausierän koet parhaaksi. Jos et ole tarjontaan tyytyväinen, voit hylätä kaikki tarjoukset ilman mitään sitoumuksia.

3. Nosta rahat tilillesi

Viimeistele hakemus tunnistautumalla valitsemasi pankin tai luotonantajan palveluun. Kun hakemuksesi on hyväksytty, rahat tilitetään yleensä välittömästi.

Vuokra-asujat köyhtyvät nyt entisestään

Omistusasuminen on tunnetusti järkevän rahankäyttäjän valinta. Maksaessaan asuntolainaa pois asunnon omistaja kerryttää omaa omaisuuttaan. Vuokra-asuja sen sijaan maksaa vapaudestaan kovan euromääräisen hinnan. Tilastokeskuksen uusien tilastojen mukaan vuokra-asujat köyhtyvät tällä hetkellä entisestään. Mitä tapahtuu? Me selvitimme. Jatka lukemista.

Vuokra-asujien tulot laskevat

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan vuonna 2013 vuokralla asuvien reaalitulot laskivat 3,7 prosenttia edeltävästä vuodesta. Samalla omistusasujien tulot pysyivät miltei ennallaan. Kokonaisuudessaan vuosina 2012-2013 suomalaisten käytettävissä olevat varat vähenivät 0,9 prosenttia. Kansa siis köyhtyy, mutta kaikkein eniten köyhtyvät vuokralaiset.

Kymmenen vuoden aikana tulokuilu omistusasujien ja vuokralla asuvien välillä on leventynyt huomattavasti. Vuonna 2003 tyypillinen omistusasunnossa asuva kotitalous pystyi kuluttamaan vuodessa noin 39 000 euroa, ja vuokralla asuva kotitalous puolestaan hieman yli 20 000 euroa. Ero oli siis jo kymmenen vuotta sitten mittava.

Silloinen 19 000 euron ero on sittemmin kasvanut miltei 26 000 euroon. Vuokra-asujat eivät siis ole kymmenen vuoden takaisesta vaurastuneet, vaikka kansa kokonaisuudessaan on.

Taloussanomat muistuttaa, että monet vuokralaisista ovat pienituloisia, eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiä. Toisin sanoen vuokralaisten suhteellinen köyhtyminen liittynee yleiseen talouden taantumaan ja tuloerojen kasvuun.

Myös kotitalouksien koko vaikuttaa tilastolliseen eroon jonkin verran. Keskimääräisessä omistusasunnossa asuu tällä hetkellä 2,26 ihmistä, kun taas keskimääräisessä vuokra-asunnossa vain 1,62 ihmistä.

Kannattaako vuokra-asuminen kuitenkin?

Koko kansaa koskevat tilastotiedot sikseen. Kun katsotaan lukuja tarkemmin, vuokra-asuminen kannattaa kyllä joissakin tilanteissa – vuokrien noususta huolimatta.

Taloussanomien Suomen Rahatiedolla taannoin teettämän selvityksen mukaan ainakin suurimmissa kaupungeissa omistusasuntojen neliöhinnat ovat niin korkealla, että vuokraan käytetyllä rahalla ei voisi ostaa vastaavaa asuntoa edes kahdessakymmenessä vuodessa. 75 neliön kolmion kuukausivuokra on Helsingissä 550 euroa matalampi kuin vastaavan omistusasunnon kulut yhtiövastikkeineen ja 90 % lainarahoituksineen.

Ei ole siis ihme, että Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa nuoret asuvat mieluummin vuokralla kuin hankkivat oman kämpän.

Toisaalta pääkaupunkiseudun ulkopuolella hintaero vuokrakulujen ja omistusasumisen välillä on hieman pienempi. Tampereella ero on 185 euroa ja Oulussa ainoastaan 39 euroa. Kasvukeskuksista otollisin omistusasumiselle on Lahti. Siellä kaksion saisi omakseen vain 14 vuoden vuokrakuluilla.

Kasvukeskusten ulkopuolella omistusasuminen on selkeästi houkuttelevin vaihtoehto. Tämä ei ole kuitenkaan pelkästään hyvä asia. Useiden tutkimusten mukaan omistusasumisen yleistyminen lisää alueellista työttömyyttä. Tämän ilmiön taustamekanismia ei tunneta täysin, mutta se kannattaa pitää mielessä, ennen kuin yrittää liian innokkaasti lisätä omistusasuntojen osuutta minkään paikkakunnan asuntokannasta.