Etusivu » Vippien täyskielto

Aloita lainan hakeminen tästä:

Ladataan..
1. Täytä hakemus

Valitse haluamasi lainasumma ja täytä nopea hakemus: ei hakemusliitteitä tai verkkopankkitunnistautumista!

2. Valitse sopiva laina

Selaa henkilökohtaisia lainatarjouksiasi, ja valitse lainoista se jonka koron ja kuukausierän koet parhaaksi. Jos et ole tarjontaan tyytyväinen, voit hylätä kaikki tarjoukset ilman mitään sitoumuksia.

3. Nosta rahat tilillesi

Viimeistele hakemus tunnistautumalla valitsemasi pankin tai luotonantajan palveluun. Kun hakemuksesi on hyväksytty, rahat tilitetään yleensä välittömästi.

Vippien täyskielto

Vippien täyskieltoa on yritetty ajaa läpi jo kauan. Lopulta hallitus päätyi puoliväliratkaisuun, kun kesäkuussa 2013 voimaan astunut uusi kuluttajansuojalaki asetti lainoille korkokaton. Korkokatto tekee vanhan malliset korkeakorkoiset pikavipit käytännössä kannattamattomiksi ja ohjaa lainayrityksiä uusille vesille. Onko tämä riittävä keino torjumaan vippien kielteisiä vaikutuksia? Olisiko mahdollista säätää täyskielto pikavipeille? Lue tästä.

Pikavipin määritelmä

Kesäkuussa voimaan astunut 51 % korkokatto on käytännössä karsinut jo kaikkein ylihintaisimmat lainat pois Suomen markkinoilta. Riippuu pikavipin määritelmästä, ovatko vipit jo kadonneet Suomen markkinoilta.

Suomen hallituksen vuonna 2009 laatiman määritelmän mukaista vippiä on yhä olemassa:

Pikavippi on alle kolmen kuukauden pituinen laina, jossa asiakas hakee luottoa muutamasta kymmenestä eurosta aina satoihin euroihin. Hakija saa luoton ilman vakuuksia tai takaajia.

Tämä on hyvin yleisluontoinen määritelmä. Yhä nykyään on mahdollista hakea tällaista pikavippiä, mutta erona perinteisiin pikavippeihin on hakuprosessin hitaus. Asiakkaan on osoitettava maksukykyisyytensä palkkakuiteilla. Vippi ei siirrykään tilille muutamissa minuuteissa, kuten ennen.

Tämä ei ehkä vastaa useimpien ihmisten käsitystä pikavipistä. Moni liittäisi vipin määritelmään sen, että laina siirretään asiakkaan tilille nopeasti, mieluiten minuuttien sisällä hakemuksen lähettämisestä.

Tämän määritelmän mukaista pikavippiä ei ole enää vuoden 2013 kesällä saatavilla. Vain luottokortit ja tililuotot mahdollistavat tällaisen lainan, mutta niitä nostaakseen asiakkaan on ensin solmittava luottotilisopimus ja yleensä osoitettava maksukykynsä monta päivää kestävän hakuprosessin kautta.

Jos poliitikot haluavat eroon myös tästä lainamuodosta, korkokatto ei liene riittävä ase sitä vastaan.

Vippikiellon säätäminen on monella tapaa vaikeaa

Pikavippien määrittelemisen vaikeus tekee myös vippikiellon säätämisestä ongelmallista. Kuten todettua, nykyinen kuluttajansuojalaki korkokattoineen on jo ajanut perinteiset pikavipit kokonaan pois markkinoilta. Jos lainsäädäntöä halutaan edelleen tiukentaa, miten voimme välttyä heittämästä lasta pesuveden mukana? Miten vippikielto voidaan toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu laajempaa harmia rahoitusalalle ja kuluttajille Suomessa? Sillä siitä kaikki lienevät samaa mieltä, että kuluttajalainatoimintaa tarvitaan talouden rattaiden pyörittämiseen. Vain velkakierteitä aiheuttavat ääri-ilmiöt pitäisi suitsia.

Jos pikavipit korvanneista tililuotoista halutaan eroon, todennäköisesti myös pankit joutuisivat rajoittamaan käyttöluottotarjontaansa. On myös epäselvää, miten uudet vakuudelliset pikalainat voitaisiin kieltää lainsäädännöllä vaikuttamatta muiden vakuudellisten kulutusluottojen kauppaan.

Avainasia olisi rajoittaa korkean riskitason lainaamistoimintaa asiakkaita hyödyttävällä tavalla. Korkokatto on askel tähän suuntaan.

On osoitettu, että pahimmassa velkakierteessä olevilla suomalaisilla on vippien lisäksi tyypillisesti suuret luottokorttilaskut. Voidaankin perustellusti kysyä, miksi vipit halutaan kieltää, mutta kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden toimintaa ei pidetä vahingollisena.

Olisiko täyskiellosta haittaa?

Helsingin Sanomien toimittaja Jyri Hänninen puolusti taannoin pikavippejä kaikkein huonotuloisimpien ihmisten viimeisenä oljenkortena, jolla voidaan pelastautua tilanteessa, jossa syystä tai toisesta rahat ovat väliaikaisesti niin vähissä, että vaikkapa puhelinliittymä tai sähköt ollaan katkaisemassa maksamattomien laskujen vuoksi. On varmasti totta, että pankkien ulkopuoliset ylihintaiset lainat ovat auttaneet monia hädänalaisia ihmisiä, vaikka yleensä puhutaankin vain vippien kielteisistä vaikutuksista.

Miten pikavippien kysyntä korvataan eettisesti?

Jo ennestään taloudellisissa ongelmissa olevat ihmiset tarvitsevat mahdollisuutta luottoon, mutta tämän luoton pitäisi olla asiakkaalle aina edullista. Niin vanhat vipit kuin nykyiset tililuotot ja kulutusluototkin ovat vaarallisen kalliita henkilölle, jolla on pohjalla jo aiempiakin velkoja eikä tulotaso ole korkea.

Käytännössä korkeariskinen lainaaminen voitaisiin ajaa valtion ja kuntien toimilla ulos markkinoilta. Jos kuntien ylläpitämää sosiaalisen luototuksen järjestelmää laajennettaisiin ja kehitettäisiin, syrjäytymisvaarassa olevat suomalaiset voitaisiin pelastaa lainayritysten armoilta julkisesti tuetulla luotolla.

Lue myös tililuotot haastavat pikavipit ja Takuu-säätiön kirjoitus Helsingin Sanomista.