Etusivu » Pikavippien historia

Aloita lainan hakeminen tästä:

Ladataan..
1. Täytä hakemus

Valitse haluamasi lainasumma ja täytä nopea hakemus: ei hakemusliitteitä tai verkkopankkitunnistautumista!

2. Valitse sopiva laina

Selaa henkilökohtaisia lainatarjouksiasi, ja valitse lainoista se jonka koron ja kuukausierän koet parhaaksi. Jos et ole tarjontaan tyytyväinen, voit hylätä kaikki tarjoukset ilman mitään sitoumuksia.

3. Nosta rahat tilillesi

Viimeistele hakemus tunnistautumalla valitsemasi pankin tai luotonantajan palveluun. Kun hakemuksesi on hyväksytty, rahat tilitetään yleensä välittömästi.

Pikavippien historia

Onneksi olkoon! Pikavippi täytti juuri kuusi vuotta. Yli puolessa vuosikymmenessä on ehtinyt tapahtua paljon. Alkujaan nerokas, tekstiviestitse otettava pienlaina on saanut vuosien mittaan erittäin huonon maineen ja suurin osa suomalaisista olisikin valmis kieltämään pikavipit kokonaan. Mutta kuinka pikavipit syntyivät, miksi niitä otetaan tänäkin vuonna satojen miljoonien eurojen edestä ja miksi vippaus on niin huonomaineista? Tässä pieni pikavippien historiikki.

Pikavippi täytti hiljattain kuusi vuotta. Tänä aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Alun perin nerokkaaksi kehuttu, kymppiuutisten loppukevennyksessä hienoksi nuorten kehittämäksi innovaatioksi suitsutettu tekstiviestivippi on vuosien saatossa saanut yllensä maineen hurjista koroista ja epämääräisistä toimijoista. Mitä siis on tapahtunut ja miksi pikavipit ovat niin suosittuja?

Pikavippi on kotimainen innovaatio

Pikavippi ideana juontaa juurensa 1980 ja 1990 luvun taitteeseen, jolloin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa suosiota saavuttivat payday loanit, eli palkkapäivän lainat. Ideana oli, että henkilö pystyi hakemaan pientä lainaa kesken kuukauden ja hän maksoi sen takaisin seuraavana palkkapäivänä. Lainoittajat saattoivat pyytää 100 dollarin lainasta 15 dollarin korkoa. Payday loanit ovat vieläkin rapakon takana kohtuullisen suuri ilmiö ja yksi suurimmista lainoittajista on rahanvälitystoimisto Western Union.

Tästä lyhytaikaisesta lainasta ideansa vuosituhannen vaihteessa sai Antti Koivisto, joka kavereidensa kanssa kehitteli mallin tekstiviestitse otettavista lainoista, joka pohjautuisi silloin erittäin suosittuun tekstiviesti-chattiin. Laskutus olisi tapahtunut asiakkaan matkapuhelinlaskussa. Tämä ei tuolloin matkapuhelinoperaattoreita kiinnostanut ja idea jäi hautumaan muutamaksi vuodeksi.

Toisistaan tietämättä Koivisto sekä Jorma Jokela, joka myöhemmin kasvatti pikavippien ympärille suuren Ferratum-konsernin, joka pyrki muutama vuosi sitten pankiksikin, kehittelivät ideaa vuonna 2005 jolloin pikavipit yleistyivät radikaalisti. 18.3.2005 Kymmenen uutiset uutisoivat tästä nuorten keksimästä helposta tavasta lainata, ja lähetyksen jälkeen pikavippi olikin kaikkien huulilla. Suuri suosio synnytti myös uusia pikavippiyhtiöitä kuin sieniä sateella.

Pikalaina-ala kasvoi ja paisui niin nopeasti, että alalle tuli myös runsaasti epärehellisiä yrittäjiä. Tekstiviestimaksuja kerättiin surutta ilman aikomustakaan myöntää asiakkaille lainaa ja useissa muissa yrityksissä ihmisiä kannustettiin ottamaan baarivippiä keskellä yötä.

Alan itsesääntely ei ole toiminut toivotusti

Todennäköisesti huolestuneena mahdollisesta valtiovallan puuttumisesta liiketoimintaan ja lainsäädännön kiristymisestä, suuret pikavippitoimijat perustivat vuonna 2007 Suomen Pienlainayhdistyksen, jonka oli tarkoitus harjoittaa alan itsesäätelyä ja karsia pahimmat ylilyönnit pois. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä mukaan saatiin vain noin puolet alalla toimivista yrityksistä ja Pienlainayhdistys sanoi myös suoraan, että osaa yrittäjistä ei yhdistykseen edes haluta niiden harjoittaman kyseenalaisen bisneksen takia.

Pikavippien ottamista on yritetty hillitä lainsäädännöllä useaan otteeseen

Yksi alan yrittäjien pahimmista peloista toteutuikin, kun uusi lainojen etämyyntiä säätelevä lainsäädäntö astui voimaan vuonna 2009. Se kielsi pikavippien myöntämisen asiakkaille kello 23-7 välisenä aikana. Tällä haluttiin suitsia pikavippien ottamista humalassa. Myöhemmin astui voimaan myös laki pakollisesta sähköisestä tunnistautumisesta verkkopankkitunnuksien avulla.

Nykyisin ala on rauhoittunut alkuajoista ja villeimmistä vuosista, mutta vieläkin alalla on useita epämääräisiä toimijoita, joita on syytä varoa. Varomaton lainanhakija saattaa menettää muutaman euron verran tekstiviestikuja, kun lainanmyöntäjä ei annakaan lainaa ja pikavippiä otettaessa myös koron merkitys on tunnettava.

Suomalaiset ottavat ennätysmäisen paljon pikavippejä

Maineestaan huolimatta pikavippi on vakiintunut osaksi suomalaisia rahoitusmarkkinoita ja vaikka kansa haluaisikin yksiselitteisesti pikavipit kieltää, voi ala hyvin. Pikavippejä otettiin pelkästään loka-joulukuussa 2010 peräti 65 miljoonalla eurolla ja vuoden 2011 alkupuoliskolla pikavippejä on otettu yli 300 000 kappaletta. Alalle on siis kysyntää, mutta kaikkien toiveissa olisi, että villeimmät yrittäjät savustettaisiin alalta pois ja vippien korkotaso rauhoittuisi maltillisemmalle tasolle.