Etusivu » Korkokatto ei useinkaan kannata

Aloita lainan hakeminen tästä:

Ladataan..
1. Täytä hakemus

Valitse haluamasi lainasumma ja täytä nopea hakemus: ei hakemusliitteitä tai verkkopankkitunnistautumista!

2. Valitse sopiva laina

Selaa henkilökohtaisia lainatarjouksiasi, ja valitse lainoista se jonka koron ja kuukausierän koet parhaaksi. Jos et ole tarjontaan tyytyväinen, voit hylätä kaikki tarjoukset ilman mitään sitoumuksia.

3. Nosta rahat tilillesi

Viimeistele hakemus tunnistautumalla valitsemasi pankin tai luotonantajan palveluun. Kun hakemuksesi on hyväksytty, rahat tilitetään yleensä välittömästi.

Korkokatto ei useinkaan kannata

Pankeista yhä useampi tuputtaa asuntolainan hakijoille aggressiivisesti korkokattoa ja korkoputkea. Asiantuntijoiden mukaan nämä korkoturvat eivät kuitenkaan yleensä hyödytä kuluttajaa merkittävästi. Lisätuotteiden hinnoissa on runsaasti tyhjää ilmaa. Lue tästä, missä ongelma piilee.

 

Korkosuojaaminen on Suomessa uutta – kuluttaja on haavoittuva

Suomessa korkosuojaaminen on uusi ilmiö, eikä markkinoille ole vielä muodostunut oikein kunnon pelisääntöjä. Samoin kuluttajat ovat vielä hieman hämmentyneitä siitä, missä tilanteissa korkokatto on järkevä hankinta ja missä ei. Suomalaiset voivat olla valmiita maksamaan jopa tuhansia euroja turhasta korkoturvasta.

Taloudellisesti katsottuna korkokatto on hyödyllinen vain silloin, kun sen avulla säästetyt korkokulut ylittävät korkoturvan hinnan. Tähän päästään tutkimusten mukaan äärimmäisen harvoin. Pankki on tässä vedonlyönnissä voittaja. Pankeissa tätä ei tietenkään kuluttajalle kerrota, vaan korkokatto yritetään kytkynä liittää melkein kuin huomaamatta jokaiseen asuntolainaan. Tämä on epäilyttävää markkinointia.

Kertamaksuisen korkosuojan hyöty verotuksessa on myös olematon. Onneksi osa pankeista liittää korkokaton hinnan marginaaliin. Tämä voi olla kuluttajalle edullisempaa.

 

Korkokatosta on vain vähän hyötyä ensimmäisinä vuosina

Yhtenä ongelmana on, että monet korkosuojat on sijoitettu vaikuttamaan lainan alkuvaiheeseen, jolloin niistä on hyvin vähän hyötyä. Korkokaton tarkoituksena on suojella kuluttajaa koron arvaamattomilta heilahduksilta. Tiedämme kuitenkin melko suurella varmuudella, että viitekorot pysyvät matalalla vielä ainakin parin vuoden ajan, ehkä pidempäänkin. Jos korkosuoja on voimassa vain viiden ensimmäisen lainavuoden ajan, se tarjoaa tässä tilanteessa hyvin vähän turvaa.

Joissakin pankeissa myydään asiakkaille onneksi myös korkokattotuotteita, jotka alkavat esimerkiksi kolme vuotta lainasopimuksen solmimisen jälkeen. Tämä on todennäköisemmin hyödyllinen vaihtoehto kuin suoraan lainan alusta käynnistyvä korkosuoja.

 

Korkosuoja voi silti tuoda mielenrauhaa

Vaikka euromääräisesti katsottuna korkosuojatuotteet eivät miltei koskaan ole hyödyksi kuluttajalle, tuovat ne tiettyä turvallisuudentunnetta. Ne ehkäisevät lainan hinnan äkillisiä heilahduksia. Vaikka asuntolainasta joutuisi korkokaton vuoksi pulittamaan ylimääräistä, tietty varmuus voi olla hyödyllistä etenkin ihmisille, joiden taloudessa ei muuten ole paljoa liikkumavaraa. Tästä näkökulmasta katsottuna vaikkapa korkoputki on eräänlainen keyvempi versio kiinteästä korosta.

Saattaa olla silti järkevämpää säästää korkokaton hinnan verran rahaa itsenäisesti ja sijoittaa nämä varat heilahtelujen torjumiseksi. Tällöin rahat saattavat jäädä kuluttajan omaan käyttöön eivätkä mene automaattisesti pankin pussiin.

 

Erilaiset korkosuojatuotteet

Korkokatto takaa, että lainan korko ei yleisten vaihtelujen vuoksi koskaan voi kohota yli tietyn rajan.

Korkoputki on alunperin yrityksille mutta nyt myös kuluttaja-asiakkaille tarjottu tuote, joka sisältää sekä korkokaton että korkolattian. Korkolattia varmistaa, ettei korko laske tietyn rajan alle. Pankki hyötyy siitä.

Kiinteä korko varmistaa, ettei lainan korkotaso heilahtele korkosopimuksen aikana lainkaan suuntaan eikä toiseen. Tämä on kaikkein ennustettavin vaihtoehto. Tällä hetkellä kiinteän koron voi lainaneuvotteluissa saada osapuilleen samaan hintaan kuin korkokatonkin.

 

Lähde:
Korkokattoihin on leivottu ilmaa (Taloussanomat)